Tuleeko USAn aalto Suomeen?

Lapsuusystäväni soitti Yhdysvalloista eli usasta. Hän kertoi, että siellä on menneillään ennen kokematon irtisanomisten aalto. Nyt ei ole kysymys niin sanotuista yyteistä, vaan pienipalkkaiset työntekijät irtisanoutuvat itse töistään. Hänen mukaansa se on pitkälti koronan seurausta, sillä ihmisille maksetaan valtiolta pientä korvausta, jos he pysyttelevät kotonaan.
Uuden Suomen tietojen mukaan irtisanoutujia on paljon. Yhdysvalloista saatujen tietojen mukaan peräti 4,3 miljoonaa amerikkalaista eli liki kolme prosenttia työvoimasta irtisanoutui esimerkiksi elokuussa. Aaltoa kutsutaan Great Resignation –nimiseksi ilmiöksi.

Suuria kauppakeskuksia on jouduttu sulkemaan työntekijäpulan takia ja auki olevia työpaikkoja on ainakin miljoona. Lapsuusystävä kertoi, että joululahjoja tilataan kilvan postimyynneistä ja suosituimmat lahjat on jo loppuunmyydyt. Tulevan kiitospäivän valmiita ”ruokapaketteja” on hamstrattu sillä kiihkolla, että hitaimmat eivät saa mitään.
Lapsuusystävän puolisokin oli jäänyt ilman joka vuotiasta kiitospäivän ruokakokonaisuutta kymmenelle hengelle. Pieni toimittaja oli pistänyt lapun luukuulle tai paremminkin nettiin, että ”koko tuotanto on jo etukäteismyyty. Lisää ei valmisteta, kun ei ole työntekijöitä”.

Edelleen Uutta Suomea lainaten Haaga-Helin yliopettaja Johanna Maanniemi on kiinnittänyt myös irtisanoutumisaaltoon huomiota. Hänen mukaansa työntekijöiden sitoutumisen heikentyminen on seurausta työnantajasuhteesta, jossa on yhteenkuulumattomuuden tunnetta, väljentynyttä kontaktia lähiesimieheen ja työntekijän tuntuvaa työnsä tekemisen merkityksettömyyttä. Toivottavasti vastaavaa laumairtisanoutumista ei koeta Suomessa.

Olin äskettäin koulutuksessa, jossa kouluttaja oli valmis jakelemaan lopputilejä, jos työntekijät kieltäytyvät kirjoittamasta blogeja. Juuri tämän tyyppinen asenne työntekijää kohtaan saa aikaan merkityksettömyyden tunnetta ja paljastaa samalla sanojan kypsymättömyyden työantajana. Edellä kerrotulla tavalla työntekijöihin suhtautuvat työnantajat, jos niitä vielä muitakin on, joutuvat aika varmasti valikoimaan väkeä erilaisista kortistoista ja saanti on otaksuntani mukaan lyhytaikainen.

Minulla on onneksi ollut pääosin koko työurani ajan aivan huipputyönantajia. Muistan ikuisesti lämmöllä Paavalia eli Isoahon Paulia ja Ilmari Luhtaselaa. Ihania ihmisiä on myös SeutuMajakassa. On niin hauska olla työssä, ettei vieläkään malta lopettaa.

Minulla on ollut onnea toisin kuin sillä kerrallisella ravivalmentajalla. Työnantaja ripitti häntä mennen tullen, eikä kiitoksen sanaa kuulunut. Eräänä päivänä valmentaja laski tallihanskansa hevosaidalle ja sanoi lopettavansa. Työnantaja hätääntyi ja kertoi, ettei maksa lopputiliä, jos noin kipakasti lähtee. Tähän valmentaja vastasi, että talkootyönhän saa lopettaa, milloin itse haluaa.

Takaisin Jutut -sivulle