Oulainen mukana lauluhankkeessa
Oulaisten kaupunki on mukana juuri avatussa Kaikki laulaa – Alla sjunger -hankkeessa. Oulaisten lisäksi pilottikuntina hankkeessa toimivat Jyväskylä, Kristiinankaupunki ja Savonlinna.
Hankkeen tavoitteena on tehdä laulamisesta luonnollinen osa arkea sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, iloa ja hyvinvointia yhteislaulun avulla. Uusien toimintamallien, paikallisten tapahtumien ja matalan kynnyksen toiminnan kautta halutaan rohkaista yhä useampia ihmisiä laulamaan – aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
Oulaisten ensimmäinen Kaikki laulaa -tapahtuma järjestetään Maanantai Mallillaan -tapahtumasarjan päätöstapahtumana 24.8. kello 18 Väinölänrannan tapahtumapuistossa. Laula kuorojen kanssa! -tapahtumassa laulu tuodaan sinne, missä ihmiset liikkuvat, ja mukana ovat Kaarikuoro, Kirkkokuoro, Naiskuoro Mettiset, Sekakuoro sekä Seniorimieslaulajat.
Projektipäällikkö Mia Makaroff kertoo, että hanke käynnistettiin Suomen kulttuurirahastossa, kun musiikkijohtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä huolestui musiikin kentältä kuuluvaan huoleen suomalaisen laulamisen tilasta.
”Laulaminen on vähentynyt Suomessa radikaalisti samaan aikaan kun tutkimukset todistavat enenevässä määrin laulamisen hyvinvointivaikutuksia”, toteaa Mia Makaroff.
Aiheesta järjestettiin keskustelutilaisuuksia, johon kutsuttiin mukaan laajasti laulun edistämisen työtä tekeviä yhdistyksiä ja ammattilaisia. Mukaan rahoittamaan saatiin Kulturfonden. Organisoiviksi tahoiksi lähtivät Sulasol ry sekä Finlands svenska sång – och musikförbund. Kyseessä on nelivuotinen kaksikielinen hanke, jonka budjetti on noin 1,5, miljoona euroa.
Hanke pyrkii innostamaan suomalaisia laulamaan ja ottamaan laulamisen mukaan normaaliksi osaksi arkipäivää ja juhlaa. Mia Makaroffin mukaan monet kokevat äänihäpeää, eivätkä uskalla laulaa.
” Tämä saattaa olla perua huonoista kokemuksista tai traumoista esimerkiksi lapsuuden laulukokeista tai ympäristön kommenteista”, hän miettii.
Mia Makaroffin mukaan laulu kuitenkin luo turvaa, purkaa stressiä, parantaa elämänlaatua, aivotoimintaa, itsetuntoa samalla tapaa kuin urheilu.
”Laulu myös sitoo meitä kulttuuriin, yhteiseen aineettomaan perintöömme. Hanke pyrkii edistämään yhteislaulutilaisuuksia, niin että niitä olisi helpompi ja kannattavampi järjestää, niin että niitä olisi useita ja erilaisia ja niin ja niin että yleisö löytäisi laulutapahtumat”.
Hanke edistää myös alan toimijoiden yhteistyötä ja vaikuttavuutta ja auttaa kuntatasolla tekemään hyvinvointipäätöksiä, jossa laulu otetaan aktiivisesti mukaan työkalupakkiin.
”Suomalainen laulun alan osaaminen on korkealuokkaista ja siksi erilaiset ratkaisumallit, kouluttajat ja lauluideat täytyy saada kuntatasolle laajasti käyttöön”, korostaa Makaroff.
Ensimmäiset neljä pilottikuntaa valittiin yhteistyössä järjestävien organisaatioiden kanssa. Jatkossa haku on syyskuussa; vuodelle 2027 valitaan 8 kuntaa mukaan. Kukin kunta osallistuu kolmevuotiseen projektiin. Kunta solmii sopimuksen hankkeen kanssa, varaa kunakin vuonna 4000 euroa omasta budjetistaan laulun edistämiseen, nimittää oman laulutoimikunnan, tekee laulutilanteen arvioinnin ja suunnitelman sekä varautuu raportoimaan toiminnasta.
Hankkeen tuottama hyöty on Mia Makaroffin mukaan vastavuoroista. Hanke antaa mukana olevalle kunnalle 7000 euroa vuosittain, kolmen vuoden ajan, laulun edistämiseen sekä kustantaa ja järjestää kunnalle yhden koulutuspäivän projektivuosittain.
”Tarkoitus on, että vuoden 2029 lopussa Laulavia kuntia olisi 40”, suunnittelee Mia Makaroff.
Kaikki Laulaa -hankkeen laseeraustilaisuus pidettiin eilen tiistaina 2.6. Silloin julkistettiin kaikki laulavat pilottikunnat sekä avattiin hankkeen nettisivu.
”Toivomme, että ihmiset innostuvat ottamaan laulun osaksi arkeaan, ilmoittamaan mukaan omia yhteislaulutapahtumiaan ja patistamaan kotikuntiaan mukaan hankkeeseen”, kannustaa Mia Makaroff.
Mia Makaroffin mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kiinnostusta on enemmän kuin hankkeella on tarjota paikkoja.
”Se kertoo siitä, että tarvetta tällaiseen toimintaan on ja suomalaisissa on sisällään laulua janoava sielu. Ehkäpä tulevaisuudessa kunnat voisivat lisätä laulua niin että Laulavan kunnan statuksen voisi saada myös omalla toiminnalla ja rahoituksella”, vinkkaa Mia Makaroff.
Oulaisissa hyvinvointilautakunta nimesi laulua edistävään laulutoimikuntaan puheenjohtajaksi Tapani Tirilän, lautakunnan edustajaksi Wuokko Kärjen, Oulaisten Seurakunnan edustajaksi Heidi Löppösen, Jokilaaksojen musiikkiopiston edustajaksi Tarvo Kantolan, Jokihelmen musiikkiopiston edustajaksi Arto Leponiemen, koulujen edustajaksi Jarmo Mäkisen sekä kuorojen edustajiksi Päivi Kasken sekä Paula Murtoniemen. Kaupungin edustajana tässä hankkeessa toimii hyvinvointijohtaja Sanna Mäyrä.
