Kuvantekijöihin on helppo tulla
Iloinen naisviisikko toivottaa toimittajan tervetulleeksi Vihannin Ukonkantin yläkertaan, jossa on esillä Vihannin Kuvantekijöiden taidenäyttely, ”Minun luonto”. Edellisen kerran yhdistyksen töitä oli näytillä kaksi vuotta sitten.
”Meillä oli täällä Ukonkantissa kaksipäiväinen taideleiri viime elokuussa. Yksi jäsenistämme, Marjaana Sundberg innostui tekemään leirillä paljon töitä ja ehdotti, että toisimme omia tuotoksia esille näyttelyyn. Hän oli sitten järjestelemässä tätä näyttelyä ja suunnitteli, miten työt laitetaan esille. Mielestäni hän onnistuikin siinä todella hyvin”, kertoo Vihannin Kuvantekijöiden sihteeri Sinikka Somero.
Elokuun taideleirillä syntyi monenlaisia maalauksia, joissa vain mielikuvitus oli rajana. Mukana oli taiteen harrastajia myös Raahesta.
”Mukaan sai tulla, vaikkei ollut ikinä ennen maalannut mitään. Värit ja tarvikkeet sai täältä. Tällaisella toiminnalla yritämme levittää kuvataiteen hyvää sanomaa”, hehkuttaa Sinikka Somero.
Sinikka Somero kertoo saavansa kuvataideharrastuksestaan todella paljon. Se on ollut hänelle toimiva terapiamuoto vaikeiden elämänvaiheiden keskellä.
”Taiteessa pystyy niin hyvin ilmaisemaan itseään. Lisäksi on tärkeää, että on jokin porukka, jonne kuuluu. Silloin ei pääse syntymään yksinäisyyttä”, Somero sanoo.
Vihannin Kuvantekijät ovat opiskelleet erilaisia maalaustekniikoita Raahe-opiston kursseilla, jonka vetäjänä toimii Meeri Palokangas. Kun opiston kurssimaksut ovat viime vuosina nousseet, tarjoaa Kuvantekijät jäsenilleen kurssimaksusta huomattavan alennuksen. Jäseniä Kuvantekijöissä on tällä hetkellä noin 60. Viime aikoina uusia jäseniäkin on tullut ilahduttavasti yhdistykseen mukaan. Onneksi niin, sillä toiminnan jatkuminen on ollut useaan kertaan liipaisimella.
”Kaikkea on yritetty tehdä, ettei yhdistystä tarvitsisi lopettaa. Moneen kertaan olen ehtinyt jo todeta, että nyt kyllä lyön hanskat tiskiin. Suurin ongelma on se, ettei meillä ole riittävästi toimijoita. Varmaan joka yhdistyksessä on sama ongelma”, toteaa Sinikka Somero.
Pirkko Hilakivi on kulkenut Raahe-opiston kuvataidepiirissä toistakymmentä vuotta. Tämän syksyn Ukonkantin näyttelyssä hänellä on esillä yksi maisemataulu, jonka inspiraationa on toiminut Saksan Ulm.
”Poikani asui aikoinaan siellä. Yhtenä lokakuisena päivänä otin yhden mäen päältä kauniita ruskakuvia, joiden perusteella tein tämän maalauksen”, kertoo Pirkko Hilakivi.
Kuvataidepiiriin Pirkko Hilakiven houkutteli aikoinaan hyvä ystävätär Eeva Leinonen, vaikka Hilakivi oli itse sitä mieltä, ettei hän osaa maalata lainkaan.
”Kirjoittaa olen aina osannut, mutta en maalata. Moni onkin kehittänyt liian korkean kynnyksen tähän harrastukseen, vaikka se on aivan turhaa”, muistuttaa Pirkko Hilakivi.
Yhdeksän vuotta sitten Vihantiin muuttanut Marjaana Laine tunnustaa, että hänellä kynnys omien töiden esilletuomiseen on edelleen hyvin korkea.
”Sinikka (Somero) minut tähän yhdistykseen aikoinaan houkutteli. Ajattelin heti, että en kait minä mitään osaa. Ajan myötä siitä harrastuksesta vaan sitten löytyi jokin elementti, joka vei mukanaan. Ajattelin, että antaa mennä vaan”, sanoo Marjaana Laine.
Sinikka Somero kannustaa ystäväänsä ja toteaa, että onneksi taiteessa kaikki on oikein. Kukaan ei tule laittamaan toisen töitä paremmuusjärjestykseen.
”Kyse on aina taiteilijan omasta näkemyksestä”, hän muistuttaa.
Yläkerran taulujen lisäksi Kuvantekijöiden näyttelyssä voi tutustua alakerran vitriineissä oleviin savitöihin. Näyttely on yleisölle avoinna lokakuun loppuun saakka.
Kuva: Marja Kotila, Kirsti Kahila-Utunen, Sinikka Somero, Marjaana Laine ja Pirkko Hilakivi harrastavat kuvataidetta Vihannin Kuvantekijöissä.
