Kolumni: Rahoitus on kasvun tulppa
Usein kuulee väitettävän, että pankkimaailman lisääntynyt sääntely vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia rahoittaa pk-yritysten kasvuhankkeita. Väitteen toisteleminen ei kuitenkaan tee siitä täysin totta. Suomen Pankin varapuheenjohtaja Marja Nykäsen mukaan pankkien sääntely ei ole lisääntynyt merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Jokin onkin pielessä, jos vakavarainen ja kasvuhaluinen pk-yrittäjä ei saa maassamme lainaa pankista.
Pankkien kertomuksissa rahoitusongelmia ei esiinny. Kentältä kuuluu jatkuvasti toista. Olen kiertänyt yli 250 yrityksessä vaalipiirin alueella, ja rahoituksen heikko saatavuus on yksi yleisimmistä ongelmista, josta pk-yrittäjät kerta toisensa jälkeen kertovat.
Poliitikoilla on vähemmän yllättäen oma roolinsa nykytilanteessa. Pankin asiakastietoihin vaaditaan enemmän tarkkuutta, epäilyttävää rahaliikennettä on valvottava ja yksityisyydensuojaa on vaalittava.
Kaikki tämä hallinnollinen taakka on poliittisen päätöksenteon seurausta. Perusteet ovat toki selkeät, mutta pienen pohjoispohjalaisen konepajan evätyllä lainahakemuksella on tuskin tekemistä rahanpesun kanssa. Kyse on pikemminkin siitä, ettei kasvotusten enää saa palvelua ja luottamus puuttuu.
Pankit ovat kautta linjan lopettaneet paikallisia toimipisteitään eri syistä. Etääntyessään asiakkaistaan, pankit eivät enää tunne heitä, eivätkä ole valmiita osoittamaan aikaa ja vaivaa taustatyön tekemiseen. Muut liiketoiminnan osa-alueet nähdään kannattavampina ja helpompina.
Pankkien ylivarovaisuus ja riskien karttaminen näkyvät pk-yrittäjien toiminnassa. Vuoden 2023 tutkimustulosten mukaan pankkirahoitusta varten kolmasosalta yrityksistä on vaadittu valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran takaus. Pk-yritysten kohdalla osuus kasvaa 44 %:iin.
On syytä huomata, että kyse on valinnasta. Pankkijohtajat nimittäin tuoreeltaan kertoivat, kuinka valmius rohkeampaan yritysrahoitukseen onkin löytynyt, kun aihe nostettiin tikun nokkaan. Aika tosin näyttää, vastaavatko teot sanoja.
Sillä välin olemme tilanteessa, jossa hallitus valmistelee lainsäädäntöä, jonka tehtävänä on velvoittaa pankit tarjoamaan pankkipalveluita. Tilanne on tragikoominen. Oikealla kädellä poliitikko kiristää liikepankkien hallinnollisten vaatimusten ruuvia, vasemmalla hän taas jakaa valtion lainantakauksia. Poliitikot ovat viimeisiä ihmisiä, jotka saisi päästää tällaiseen rooliin. Vuoden 2008 talouskriisi alkoi juuri tämänkaltaisista syistä.
Periaatteessa pankit luovat rahoitusmarkkinoille raon, kun ne nyrpistävät nokkiansa työläämmille asiakkaille. Riittävän pitkällä aikavälillä markkinalla oleva rako kyllä täyttyy. Valitettavasti sillä välin hinnan maksavat pk-yrittäjät toteutumattomine hankkeineen ja hyvinvointiyhteiskunta hukattuna talouskasvuna.
Janne Heikkinen
