Kolumni: Puoliväliriihestä

Viimepäivien julkinen keskustelu ja uutisointi on keskittynyt enemmän ja vähemmän vain yhteen eduskunnassa käsiteltävään asiaan. Tähän aikaan kuuluu valitettavasti kielteisten asioiden julkisuuteen nouseminen. Kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta todella merkittävät asiat hautautuvat pelkästään ammattilehtiin ja erilaisiin jäsenkirjeisiin. Laajaan julkisuuteen myönteiset uutiset harvoin pääsevät. Tämä nähtiin myös puoliväliriihen osalta.

Yritysten kannalta hallituksen puoliväliriihessä tehtiin varsin hyvä ja toiveita herättävä kirjaus. Riihessä päätettiin selvittää vuoden sisällä yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta. Lähtöajatus on, että yhteisöverokannat eriytetään yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta. Näin yrityksellä olisi selkeä kannuste lisätä investointeihin käytettävää osuutta voitosta. Tavoite on parantaa investointien ja kotimaisen omistamisen kannustimia. Se lisää työtä ja toimeliaisuutta monella tavalla ja säteilee myös ympäristöönsä. Pienillä muutoksilla on usein yllättävän suuri merkitys, kun yrityksissä pohditaan esimerkiksi uuden koneen hankintaa tai hallin rakentamista. Investointien vauhdittamiseksi tämä hallitus on pitänyt myös korotetun poistomenettelyn voimassa.

Keskustan omassa talouslinjauksessa on kaavailtu eriytettyä yhteisöveromallia, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että yhtiöön jätettyyn voittoon kohdistuisi nykyistä alhaisempi yhteisövero. Yrityksestä ulos jaettavaan osaan taas kohdistettaisiin jakovuonna erillinen yhteisöverotus. Tämä olisi askel kohti Viron yritysveromallia. Virossa yhtiöön sisään jätettyjä varoja ei veroteta lainkaan, vaan verotus kohdistuu vain siihen hetkeen, kun varat jaetaan yhtiöstä ulos omistajille. Tavoitteena ei ole kopioida veromallia sellaisenaan, sillä siinäkin on omat ongelmansa. Sen sijaan tavoitteena on poimia parhaat puolet molempien maiden järjestelmistä. Sopiva malli varmasti löytyy, kun vaan poliittista tahtoa riittää.

Rakennemuutos koskisi nimenomaan yhteisön, esimerkiksi osakeyhtiön, omaa verotusta. Varojen saajien eli omistajien verotukseen rakennemuutos ei vaikuttaisi.
Rakennemuutoskirjauksen lisäksi Keskusta piti huolta siitä, että kotimaisten yritysten verotusta ei kiristetä. Sitäkin jo väläyteltiin talven aikana. Se olisi ollut huono viesti koko yrittäjäkenttään. Löysät puheet saavat herkästi investointikaavailut jäihin. Siksi kaikkien poliittisten toimijoiden pitää tuntea vastuunsa. Yritysmaailma arvostaa vakautta ja ennustettavuutta – ei poukkoilevaa politiikkaa.

Koronan jälkeinen talouden kehittyminen on alkamassa. Turhan vähän julkisessa keskustelussa kannetaan huolta koronan jälkeisestä ajasta ja siihen valmistautumisesta. Suomen on pidettävä joka tasolla huolta elinkeinoelämän iskukunnosta, kun maailman talous alkaa kunnolla elpyä.

Juha Pylväs